Esittelyssä Maalaus Partners & Mikko Virolainen

Esittelyssä Maalaus Partners & Mikko Virolainen

Tuoreimpia lisäyksiä JäPSin miesten edustusjoukkueen kasvavaan sponsorikattaukseen on vastikään Järvenpäähän muuttaneen Mikko Virolaisen maalaus- ja remonttipalveluita tarjoava Maalaus Partners. Kävimme kyselemässä Mikolta hänestä itsestään, yrityksestään ja vähän kaikesta muustakin.

Mikko Virolainen on vasta hiljattain liittynyt JäPS-perheeseen, ja mikä mukavinta – oma-aloitteisesti. Virolainen bongasi JäPSin sosiaalisesta mediasta ja päätti urheilumiehenä ja uutena järvenpääläisenä lähteä heti tukemaan oman kylän jalkapallotoimintaa.

– Olen kova penkkiurheilija, ja kun yrityksellä ei ole aiemmin vastaavanlaisia yhteistyökuvioita ollut, tuntui tämä luontevalta paikalta aloittaa. Vaikka kumppanuus on toki vielä aika alkuvaiheessa, on tästä jo nyt saanut itsekin vähän ideoita omaan toimintaan. Esimerkiksi Instagramia ja muuta sosiaalista mediaa tuli aiemmin päiviteltyä aika vähän, mutta nyt on tullut aktivoiduttua sielläkin monipuolisemmin, Virolainen kertoo.

Pääkaupunkiseudulta Järvenpäähän muuttaneen Virolaisen perustelut uudelle asuinpaikalle ovat pragmaattiset; Tuusulanjärven rannalta saa samalla rahalla paljon enemmän kuin pääkaupungista.

– Täältä Järvenpäästä sai rivarikämpän samaan hintaan, jonka joutui Helsingissä pulittamaan kaksiosta, Mikko tarkentaa.

Uusi koti löytyi Satukalliosta, jonne Virolainen asettui asumaan varsinaisesti vasta aivan viime vuoden lopussa, joulun tietämillä. Sopimuspaperit allekirjoitettiin jo syyskuussa, mutta alan miehenä Virolainen halusi luonnollisesti rempata asunnon ennen muuttolaatikoiden siirtelyä sopivampaan kuntoon. Vaikka Virolainen on kumppaninsa kanssa ehtinyt siis viettää uudessa kotikaupungissaan vasta muutaman kuukauden, alkavat nurkat olla miehelle tuttuja. Järvenpäähän tutustumista ovat erityisesti edesauttaneet Virolaisen lemmikit.

– Kaksi labradorinnoutajaa löytyy tosiaan nurkista, ja niiden kanssa on tullut pyörittyä ympäri kaupunkia, niin autolla kuin ilmankin. Vähän aikaa sitten käytiin pyörähtämässä esimerkiksi Vanhankylänniemessä ensimmäistä kertaa, ja kyllä siinä osasi antaa jo kumppanille suuntaneuvoja aika luontevasti, Mikko naureskelee.

Aiemmin lähinnä pääkaupunkiseudulla operoinut Virolainen toivoo, että muuton myötä liiketoimintakin painottuisi jatkossa enemmän Keski-Uusimaan seudulle.

– Olisihan se tietysti logistisestikin helpompaa. Olen toki ehtinyt aiemmin tehdä jo muutaman homman Järvenpää-Tuusula-akselilla, mutta vielä ei voi sanoa liiketoiminnan keskittyneen tänne, Virolainen avaa.

Pienemmällä paikkakunnalla toimimisessa Virolainen näkee lähinnä positiivisia puolia, joista kenties olennaisimpana hän nostaa esiin yhteisöllisyyden. Helsingissä erottuminen on hänen mukaansa vaikeampaa ja vaatii usein ennalta olemassa olevia kontakteja. Hyvä osoitus tästä yhteisöllisyydestä lieneekin heti yhteistyökumppanuuden alkumetreillä eräältä JäPS-valmentajalta (joka jääköön tässä nimeämättä) saatu ulkomaalauskeikka.

Yrittäjänä Virolainen on jo kokenut kettu. Nykyistään hän on pyörittänyt nyt pari vuotta myytyään tuolloin edellisen firmansa.

– Tämän ostin alun perin kirjanpitäjältä ja muutin tähän nykyiseen muotoonsa. Meitä on tässä varsinaisesti mukana hieman alle kymmenen henkeä, mutta firman toimintatapaan kuuluu myös suhteellisen iso aliurakointiverkosto, Virolainen kertoo.

Ennen yrittäjäksi siirtymistä Virolainen oli ollut työsuhteessa muissa alan yrityksissä. Jossain vaiheessa mies kuitenkin totesi, että jos nämäkin kaverit tähän pystyvät, niin miksen minäkin ja tarttui silloisen yhteistyökumppaninsa kanssa tuumasta toimeen. Sittemmin kokemusta yritystoiminnasta on karttunut runsaasti.

– Tämä [yrittäminen] on mielestäni sellaista hommaa, jota ei voi juuri treenata etukäteen. Paremmaksi ei tule kuin käytännön kokemuksen kautta, Mikko avaa näkemystään.

Yrittäjäksi mieliville Virolainen suosittelee etenkin varsinaiseen liiketoimintaan liittymättömien operaatioiden, esimerkiksi kirjanpidon, vahvaa ulkoistamista. Se, että saa keskittyä vain siihen omaan ydinosaamiseensa, maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Kuumimpia trendejä- ja remonttivinkkejä tiedustellessa Virolainen raapii hieman päätään; kysymys on kenties turhan laaja-alainen. Vastaus kuitenkin löytyy lopulta.

– No esimerkiksi lattiaremonttien osalta vinyylilattia – vinyylilankku tai -korkki – on isossa huudossa. Jos trendikkyyttä hakee, niin joku kalanruotomosaiikki on kuumaa kamaa. Kokonaisvaltaisempaan remonttiin on vaikea antaa vinkkejä, koska jokainen projekti on tietysti omansa. Aina kannattaa lähteä ehkä siitä, että miettii, mitä omalla budjetilla olisi helppo korjata. Mikäli aikoo ostaa remontin, niin kannattaa myös pyytää ammattilaisen arviota potentiaalisista parannuskohteista, Virolainen opastaa.

Siirrymme haastattelussa töiden parista luontevasti vapaa-aikaan. Mikko on mainitusti urheilumiehiä, ja kaksi lajia on yli muiden; jalkapallo niin eurooppalaiseen kuin amerikkalaiseenkin tapaan.

– Omat pelivuodet menivät nuorempana pitkälti jenkkifutiksen parissa, mutta näin vanhemmiten se on vähän sellainen laji, jonka parissa ei ole järin helppo kohottaa yksin kuntoaan, Virolainen nauraa.

Hän panostaakin nykyään enemmän penkkiurheiluun. Miehen teeveestä löytyykin harrastuksen tueksi käytännössä jokainen urheilun kanavapaketti, mikä kertoo intohimosta – niiden keräily ei ole halpaa hommaa.

– Molempien jalkapallojen lisäksi tulee katsottua erityisesti lätkää, mutta ei ehkä yhtä paljon kuin noita kahta muuta. Formuloistakin ehdin jo vähän innostua Netflixin mainion F1-dokkarisarjan kautta.

”Omia” joukkueita ei löydy kuitenkaan kuin jalkapallo(i)sta.

– Jefun puolella sympatiat ovat suuntautuneet erityisesti Philadelphia Eaglesin puoleen. Eurooppalaisessa futiksessa ykköset ovat ulkomailta Chelsea ja kotimaan puolelta HIFK, jonka matseissa on tullut käytyä ihan ”Brakun” ajoista asti.

Toivon mukaan tuohon listaan voidaan piakkoin lisätä Järvenpään Palloseura. Päätämme vielä haastatteluun ”seitsemään nopeaan”:

Tela vai pensseli?
– Tela.

Tikkurila vai Teknos?
– Teknos.

Punainen vai sininen?
– No se riippuu sarjatasosta, mutta Kakkosessa tietenkin sininen.

Perinteinen vai luistelu?
– Pertsa, mutta pakko myöntää, että viimeksi on tainnut tulla sivakoitua armeijassa.

Pyörä vai auto?
– Jo työn puolesta pakko valita auto.

Kebab vai pitsa?
– Paha, mutta variaation takia pitsa.

Pepsi vai kokis?
– Kolle tietysti.