Kehitys kehittyy – Edustusjoukkueen vuosi 2019

Miesten edustusjoukkueen kauden viimeinen ottelu puhallettiin päättyneeksi kolme viikkoa sitten, kun FC Viikingit jäi kotonaan Vuosaaressa erittäin pirteästi esiintyneiden järvenpääläisten jalkoihin komein 0-4-lukemin. Näin muutaman viikon hengähdystauon jälkeen on vihdoin saatu karistettua päätösjuhlintojen pölyt jaloista ja silmistä siinä määrin, että vuotta jaksaa jo arvioida hieman analyyttisemmalla otteella.

Ennen kauden alkua kunnianhimoisesti tavoitteeksi asetettu nousu jäi lopulta haaveeksi, vaikka mollivoittoisista alkukierroksista onnistuttiinkin parantamaan roimasti. Putoamiskamppailuun juuttumisesta ei lopulta tarvinnut kovin pitkään stressiä ottaa, ja ”runkosarjan” päätyttyä lopullisena paikkana taulukossa oli kevään suorittamiseen nähden komea neljäs sija. Tuohon suoritukseen edustusjoukkueen siivitti – omaksi ennätykseksi noussut – neljäntoista perättäisen ottelun tappioton putki, joka katkesi vasta viimeistä edeltäneellä kierroksella Klubinollanelosta vastaan.

– Kauteen valmistautumisessa teimme virheitä, jotka näkyivät tuloksissakin kesäkuun puoleen väliin saakka. 14 tappiotonta peräkkäistä ottelua kertoo tietenkin joukkueen hyvästä tasosta, mutta samanlaista räiskyvää menoa, kuin edellisellä kaudella, emme tällä kaudella onnistuneet saamaan päälle.

Kommentoi edustusjoukkueen manageri Pete Osipow.

Palloliiton sarjauudistuksen myötä kausi ei toki vielä tähän päättynyt, vaan pelejä päästiin jatkamaan uudenkarheassa yläloppusarjassa, jossa kärkinelikko pelasi vielä yksinkertaisen keskinäisen ottelusarjan. Palloliiton, ja etenkin seurojen, osalta 2019 oli valitettavasti retrospektiivisesti tarkastellen huonoin mahdollinen vuosi uudistuksen toteuttamiselle, sillä jokaisessa Kakkosen lohkossa kärkijoukkue oli ottanut niin suvereenin kaulan perässähiihtäjiin, että nousukamppailusta ei varsinaisesti voinut puhua. A-lohkosta Ykköseen siis suuntasi kadehdittavan varmaotteisesti läpi kauden esiintynyt Mikkelin Palloilijat.

Mikkeliläisiä kehaisi myös päävalmentaja Osku Partonen.

– Voidaan todeta, että edes huippusuorituksella ei MP:lle olisi löytynyt tällä kaudella haastajaa lohkovoittoa ajatellen. Hattua päästä heidän suuntaansa.

JäPS:n osalta loppusarjan saldoksi jäi kotona MP:ltä otettu tasapelipiste, Joensuussa Jipon vieraana kärsitty tappio ja jo aiemmin mainittu Viikingit-voitto. Vaikka näistä napsitut neljä pistettä lopulta riittivät lohkon kolmanteen sijaan, ja näin ollen runkosarjasijoituksen parantamiseen, oli Joensuussa kärsitty 8-1-tappio Osipowia lainaten anteeksiantamattoman kehno suoritus niin pelillisesti kuin valmistautumisenkin osalta. Kaikesta huolimatta ja kaiken huomioiden kolmatta sijaa voi lopulta pitää kuitenkin kiitettävänä venymisenä.

Kapteeni Roope Aution tunnelmat päättyneen kauden osalta olivatkin pitkälti positiivisia.

– Alkukausi oli vaikea ja vaihtuvuus kokoonpanossa suurta. Kesäkuussa peli alkoi piristyä, ja Citymarketin isännöimän Sudet-ottelun jälkeen homma lähti viimeistään nousuun, kun koko joukkue alkoi tekemään asioita, joista oli yhteisesti sovittu. Roolitukset tuntuivat onnistuvan hyvin ja joukkuehenki oli katossa koko kesän. Loppukaudella ote herpaantui hieman, mikä näkyi tuloksissa. Kaiken kaikkiaan hyvä kausi, A-lohkon eniten tehtyjä maaleja ja paras kotijoukkue!

Kauden maalisaldoa katsoessa, 48-42, ainakin yhden kehityskohteen pitäisikin olla selvillä. Vaikka 48 maalilla irtosi tosiaan lohkon ykkössija, on noususta vaikea pelata, jos omassa päässä soi samaan tahtiin. Tähän myös Partonen halusi kiinnittää huomionsa.

– Koko kautta ja ensi kautta ajatellen selkeänä kehityskohteena on saada pidettyä suoritustaso tasaisena läpi kauden ja vähentää päästettyjen maalien lukemaa ilman, että hyökkäyspää kärsii sen kustannuksella liikaa.

Kauden merkkipaalujen osalta Partonen toi esille myös sarjapeleissä pelanneiden JäPS-kasvattien määrän, joka kipusi jo peräti kahteenkymmeneen. Tuota lukua voinee pitää erinomaisena ja se luo pohjaa myös tuleville vuosille.

Kentän ulkopuolisista ansioista kaudelle erinomainen arvosana

Kuten jo välikausikatsauksesta ilmeni, oli Järvenpään Citymarketin – jolle tässäkin vielä onnittelut hienosta tunnustuksesta maailman parhaana kauppana – kesä-heinäkuun taitteessa isännöimä Sudet-ottelu vähintäänkin yhtä onnistunut kuin taustoissa uskallettiin toivoa. Tähän manageri Osipowkin kiinnitti huomionsa.

– Kuluneesta kaudesta tulee ensimmäisenä mieleen ottelutapahtumat, kesäkuun Cittari-matsi ennätysyleisöineen tietenkin päällimmäisenä. Parhaimmillaan loimme Kakkosen surkeimpiin olosuhteisiin varmasti Kakkosen parhaimpiin kuuluneita tapahtumia. Nämä vaativat järjestäjäporukalta sellaista venymistä ja tsemppiä, jota olisi kaivattu myös kentälle alku- ja loppukaudesta.

Osipowin kommentista, vähintäänkin rivien välistä, luettavissa olevaa kritiikkiä Keskuskentän katsomo-olosuhteisiin liittyen ei voi liiaksi korostaa. Huolimatta siitä, että nousu jäi viime vuoden tavoin vielä tällä haavaa haaveeksi, on sekä kentällä että sen ulkopuolella menty tämän kakkosdivaritaipaleen aikana siinä määrin eteenpäin, että Ykkösen paikkaa ei voi missään määrin pitää haihatteluna. Olisi todella sääli, mikäli tuo paikka jäisi kiinni olosuhteista tai matsit pelattaisiin, herra paratkoon, vaikkapa Keravalla.

Alkavan vuosikymmenen osalta Osipow jatkaa vielä seuraavasti.

– Ensi kaudella teemme kaiken taas hieman paremmin. Osallistumme talvella Suomen Cupiin. Treenaamme paremmin ja fiksummin, jotta olemme heti kauden alussa kunnossa. Ensi kaudella on taas luvassa derbyjä, mikä tuo alueelle tervetullutta lisäsäpinää kaikkien aikojen futiskesän (Suomi kisoissa) jo valmiiksi lämpöiseen tunnelmaan. Joensuun retkestä huolimatta olen ylpeä, kun voin sanoa olevani osa Järvenpään Palloseuran edustusjoukkuetta. Upeita pelaajia, upeita taustahenkilöitä ja ennen kaikkea upeita ihmisiä. Kiitos ja kumarrus.

Vaikka Peten Huuhkaja-maininnan takia lienee vielä tässä vaiheessa syytä koputtaa puuta, voi kaiken muun allekirjoittaa varauksettomasti. Oli ilo huomata, että samaa mieltä oli mitä ilmeisemmin myös Uudenmaan piiri, joka palkitsi JäPS:n komeasti vuoden seurana. Palkintoperusteissa mainittiin sellaisia tekijöitä kuin markkinointi- ja myyntitoimenpiteet, yleisömäärät ja ottelutapahtumat, kilpailullinen menestys miehissä, yhteisöllisyys ja monipuolinen toiminta, eli jotain Järvenpäässä on selkeästi tehty oikein.

Seuran sisäisten palkintogaalojen osalta esille täytyy nostaa ainakin yksi nimi; vuoden 2019 jäpsiläisenä palkittiin kukapa muukaan kuin Toni ”Tonto” Ahokas, ja pystin voinee sanoa menneen täysin oikealle henkilölle. Kenties Tonton unelma omasta kotikentästäkin vielä joskus toteutuu.

Loppukaneetti tulevan osalta jätettäköön päävalmentajan harteille.

– Katseet on käännetty jo talvikauteen ja suunnitelmat tulevaa vuotta varten ovat hyvässä vauhdissa. Tavoite on selkeä: vain lohkovoitto kelpaa!

Ja mikäpä olisikaan parempi ajankohta nousulle kuin ensi vuonna käyntiin pyörähtävä kymmenes perättäinen kausi Kakkosessa.

Leave a Reply