HENKILÖKUVIA PELIKENTÄN ULKOPUOLELTA II

JUGI

Viimeksi tässä juttusarjassa avattiin JäPSin organisaation kenties laaja-alaisimman moniosaajan Toni ”Tonto” Ahokkaan Jäppärä-taustaa. Tonto ei kuitenkaan ole ainoa JäPSin taustaorganisaation jäsen, jonka tehtävälista ei ole jäänyt yhden roolituksen mittaiseksi. Tällä kertaa tutustutaan hieman tarkemmin Jukka ”Jugi” Sorjoseen, jolla on Tonton tavoin monta jalkapalloilullista rautaa tulessa. JäPS-vuosien varrella erinäisiä rooleja on kertynyt listaan melkoinen määrä monista eri ikäluokista, mutta tällä haavaa Jugi on mukana vain miesten joukkueiden toiminnassa.

JäPSin toimintaan Jugi päätyi alun perin, monen muun tavoin, oman mukulansa mukana. Edustusjoukkueessakin sittemmin debytoinut, mutta viime vuonna opintojen perässä Tampereelle muuttanut Jerry Sorjonen vaihtoi Kellokosken Alun keltaisen paidan sinertävämpään jo junnuvuosina. Jugin JäPSille, ja aivan viimeisimpinä vuosina etenkin edustusjoukkueelle, tarjoamaa panosta seurannut voi helposti todeta, että onneksi niin.

Vaikka Sorjosten kotipaikkakunta ei edelleenkään Järvenpäästä löydy, on Jugi ehtinyt kuitenkin viettää Jäppärän riveissä jo kiitettävän määrän vuosia. Eipä siis ihme, että seura on miehen omienkin sanojen mukaan noussut olennaiseksi osaksi arkea ja vähän juhlaakin. Omaa aikaansa Jugi on seuralle antanut siinä määrin, että ainakin vaimon mielestä siinä on saattanut olla jopa parisen tuntia liikaa – tämä tarina tuntuu jäpsiläisten kohdalla toistuvan.

Seuran hienoimpana ja tärkeimpänä piirteenä Jugi korostaa – tämäkin toistuva teema – poikkeuksellisen hyvää yhteishenkeä ja sitoutumista samojen tavoitteiden eteen työskentelemiseen; siis sitä kuuluisaa Suurta Sinistä Sydäntä.

Edustusjoukkueen näkökulmasta on helppo sanoa, että Jugin kohdalla kyse ei ole pelkästä sanahelinästä, sillä kiireisistä työtehtävistä huolimatta miestä näkee harjoituksissa varmaankin enemmän kuin puolta itse pelaajistosta. Harjoitusten sisällä Jugi on yleismaailmallisten huoltajanhommien lisäksi tottunut vetämään esimerkiksi eittämättä tarpeeseen tulleita juoksutreenejä. Onpa Keskuskentän kopeilta löytyvän hierontapöydän ympäristössäkin silloin tällöin ollut etenkin pelien yhteydessä havaittavissa pienoista tungosta.

Jugilta löytyvästä palomiehen ja ensihoitajan työkalupakista löytyykin yleensä ratkaisu vaivaan kuin vaivaan, oli kyse sitten esimerkiksi kolhusta, venähdyksestä tai kenties hieman henkisemmästä loukkaantumisesta.

Onpa mies pitänyt huolen myös siitä, että kukaan ei pääse syyttelemään kaksinaismoraalista kuntopuolen osalta; ainakin pari pelaajasopimuksen allekirjoittanutta on saanut torstain saliharjoituksissa huomata, että Jugin mittariin salakavalasti kertyneistä vuosista huolimatta tämän tangolta löytyy ensin mainittujen näkökulmasta häpeällisen paljon levypainoja.

Edustusjoukkueessa ansiokkaasti hoidettujen tehtävien lisäksi Jugi on viimeiset pari kolme vuotta ollut mainitusti mukana myös miesten kakkosjoukkueen, JäPS/47:n valmennustiimissä. Vladimir ”Vova” Panschinin kakkosvalmentajana aloittanut Sorjonen otti päävalmentajan viitan kantaakseen viime kauden puolivälin tienoilla vaikean alkukauden jälkeen. Piristyneen peli-ilmeen seurauksena pistekäyrä kääntyikin siinä määrin koilliseen, että jo menetetyltä vaikuttanut sarjapaikka saatiin viimeisillä kierroksilla säilytettyä.

Jugin kyvyt niin valmennushommien kuin fysiikkapuolenkin osalta osataan tunnistaa myös pelaajiston keskuudessa. Esimerkiksi kapteeni Roope Autiolla oli Jugista seuraavaa sanottavanaan.

– Jugi on moniosaaja, joka hoitaa rautaisella ammattitaidolla valmennusroolinsa lisäksi myös pelaajien huoltoon liittyvät asiat. ”Lääkärin” ja fyssarin tehtävien ohella Jugi pitää myös aina hyvää fiilistä yllä joukkueen tapahtumissa.

Päävalmentaja Osku Partonen korostaakin nimenomaan Jugin osaamista henkisellä puolella, jonka merkitystä urheilussa ei voi vähätellä.

– Jukka on äärimmäisen aito ja hyväntahtoinen ihminen, johon voi luottaa sataprosenttisesti. Jugin vahvuuksia ovat ehdottomasti ihmisläheisyys ja hyvä kommunikointikyky, jotka ovat valmentajalle erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Jukalla on myös aito halu oppia jalkapalloa pelinä ja ymmärtää sen mekaniikkoja ja lainalaisuuksia.

Jugilta hänen parhaita JäPS-muistojaan kysyttäessä valmennukselliset meriitit nousevatkin päällimmäiseksi. Lämpimästi mieleen ovat toki jääneet myös esimerkiksi vuosien varrella matkaan tarttuneet ystävät ja tuttavat, mutta parhaina yksittäisinä hetkinä hän nostaa esiin 47:n nousun kolmosdivisioonaan syksyllä 2018 ja edellisvuoden SM-karsintapaikan A-junioreiden valmentajana. Eikä ihme, sillä etenkin nousu porrasta ylöspäin voitetun sarjan jälkeen on kiistatta parhaita tunteita, joita jalkapallon parissa voi kokea – niin liigatasolla kuin alasarjoissakin.

Vaikka JäPSissä on Jugin mielestä tehty paljon asioita oikein ja menty viimeisten vuosien aikana harppauksittain eteenpäin niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin, on mies kuitenkin sitä mieltä, että kehityksen päätepysäkki on liiallinen tyytyväisyydentunne. Siksi päivittäiset asiat voidaan, ja täytyy, jatkossakin tehdä vielä vähän paremmin, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan niin pelaajina kuin organisaationakin.

Kehityskohteina Jugi mainitsee monen muun tavoin, ja kukapa asiasta kehtaisikaan eri mieltä olla, etenkin ottelufasiliteetit. Sponsorien merkitystä edustusjoukkueen talouden vakauttamisessa ei voi hänen mielestään myöskään vähätellä.

Vaikka instagramit ja kumppanit eivät kenties olekaan aivan Jugin sukupolvelle suunnattuja palveluita, osaa hän tunnistaa ja tunnustaa sosiaalisen median merkityksen nykypäivän urheiluorganisaation näkyvyyden ja profiilin kohottamisessa. Klipit ja tarinat ovat tätä päivää.

Ken tietää, ehkä Jukka Sorjonenkin ottaa tulevalla kaudella näkyvämpää roolia edustusjoukkueen sosiaalisen median kanavissa – kunhan se kausi nyt vain saadaan joskus käyntiin.

Leave a Reply